Oon maailman huonoin bloggaaja. Mutta mietin, että pakko mun nyt on jotain päiväkirjaa pitää että muistanki jotain tästä jenkkiajasta... Mulla rupee oleen vaikeuksia muistaa oma nimeni saati sitten mitä tein vuosia sitten.
Vaikka ei täälä nyt mitään merkittävyyksiä pääse kauheesti tapahtuun(jos ei sitten lasketa sitä että ylipäänsä oon täälä!), mutta jotain pientä ny kumminki.
Ensinnäki, oon alkanu taas käymään salilla joku pari kuukautta sitte, Jersey-aikojen jälkeen se vähän jäi ja paisuin taas takasi entisiin mittoihin hups! Eniveis, nyt sain kaverinki ylipuhuttua(no Charlie sai... ei siis se koira vaan kuntosalin söppänä mua kaks(2) vuotta vanhempi sales manager..) nii on aika paljon kivampi nyt käydä sielä. Ollaan otettu oikeen asiaksemme, ja käyty joka päivä ny parin viikon ajan! Kokeiltu on zumbaa ja pilatesta ja spinningiä, eilen käytiin uimassaki ku meijän salilla on allas. Vaikka pitääki pitää niitä hiton noloja uimapipoja...
Eilen oli myös meijän järjestön kuukausittainen au pair-tapaaminen, ja tällä kertaa mentiin kokeileen lazer tagia! Saatiin kympillä pelata parisen tuntia rajattomasti. Meitä oli joku parikymmentä tyttöö sielä, ja sitte meijän kanssa pelaan tuli myös neljä jotain poikaa ja sitte joku perhe kahen pikkupojan kanssa. Jakauduttiin vaan randomisti kahteen tiimiin, kuunneltiin säännöt, laitettiin liivit päälle, aseet kouraan ja siirryttiin areenalle. En tiä millai sitä voi suomessa harrastaa, mutta jos joku ei oo vielä kokeillu niin nyt äkkiä! Oli meinaan niin kivaa! Se areena oli kahessa tasossa ja sitte sielä ''juostiin''(juokseminen oli kiellettyä lol) ja ammuttiin vastapelaajia ja yritettiin piileskellä:DD Oli muuten maailman söpöin pikkupoika mun tiimissä ja sitte me juonittiin sielä strategioita ku oltiin kahestaan jumissa jossain nurkassa.
En ees tiä kauan se eka peli kesti, jonku 15 min varmaa, mutta ekan kahen minuutin jälkeen olin jo ihan hikinen enkä ees huomannu kuin hyvää urheilua se on..:D Sitte seuraavaan peliin suurin osa tytöistä vielä osallistu(mun joukkue hävis aina... wonder why) mutta sitte ne jostain syystä rupes tylsiks eikä pelannu enää kolmatta nii sitte mää ja Melanie mentiin kahestaan niitten jätkien kaa ja jakauduttii nii että kummassaki joukkueessa oli yks tyttö ja kaks poikaa. Se oli paljon jännempää tavallaan, ku oli nii vähän pelaajia..:P Yks niistä pojista sai mut jatkuvasti ammuttua ja sitte jossain vaiheessa se oli että okei sori, ammu sää mut välillä..:D Että niin hyvä mää oon. Mutta oli ihan super hauskaa!! Suosittelen.
Ei mulla nyt tähän hätään sitte muuta. Tarvii lähtee salille ny etten myöhästy zumbasta;D
Morso!
xoxo Saara
torstai 16. tammikuuta 2014
tiistai 8. lokakuuta 2013
Two in a row!!
(Jos et vielä lukenu toissapäivän postausta, niin nyt on hyvä aika!) ::)
Moikkelis koikkelis!
Okei ei nää nyt ihan putkeen oo, mutta melkein ainaki! Ei yhtä päivää välissä voi laskee miksikää.
Mulla on tässä nyt kivasti vielä puolisen tuntia luppoaikaa, nii aattelin että voisin vaikka kertoo mun tyypillisestä päivästä! Aika rutiinia tää on jo ja joka viikko on melkeenpä samanlainen ku edellinen, mikä on tietty hyvä niin ei tuu koko ajan uutta muistettavaa. Joku ehkä tietääkin etten oo mikään penaalin terävin kynä siinä suhteessa...
Eli. Tyypillisenä työpäivänä alotan kello 7:15 laittamalla lapsille lounaat ja välipalan kouluun. Samanhan tein edellisessäkin perheessä, mutta se oli joka kerta sama, sandwich, juoma ja joku sipsipussi tai pikkuleipä paperipussiin ja that's it. Näille pienemmille mun pitää kuitenki pakata joku kolme eri snackiä ja juoma välipalaks, ja lounaalle mitä ne nyt sitten haluaakin, pastaa, keittoo, voileipää.. lisäks lounaaseen kuuluu vielä pari jotain pikkunaposteltavaa. Ei siinä muuten mitään, enemmän aikaa siinä vaan menee ja lähes joka kerta tulee valituksia kun ne ei tykkää jostain mitä oon pakannu:D Mutta se on ihan fine mulle, meillä on niin hyvät välit että kenenkään maailma ei yhteen vääränlaiseen energiapatukkaan kaadu.
Äiti työskentelee pääsääntösesti Nycissä, lukuunottamatta keskiviikkoo ja perjantaita jollon se on kotona, ja lähtee yleensä töihin ennenku oon ees heränny(vaikka aina heräänki siihen ku se lähtee:P). Iskä työskentelee lähempänä, nii se lähtee myöhemmin ja yleensä herättelee tyttöjä jo valmiiks ennenku lähtee. Sitte mää vaan katon että ne herää, pukee, syö aamupalaa, pesee hampaat ja että laukut on pakattu. Bussi tulee kello 8:37 (ei voida vieläkään uskoo kuinka täsmällinen toi uus bussikuski on!) ja tytöt kiiipee kyytiin, minä siivoon keittiön ja sitte oonki yleensä vapaa.
Pari kertaa viikossa pesen pyykkiä ja semmosta, mutta suunnilleen 5-6 tuntia oon vapaalla ennenku pitää hakee lapset koulusta. Mulla on tässä perheessä onneks ''ihan oma'' auto käytössä, johon saan viikossa parikymppiä lapsien kuskaamiseen, ja loput mitä omiin tarkotuksiini ajelen nii tankkaan sitte ite.
K:lla(10) on kolmena arkipäivänä viikossa telinevoimistelua, ja kun koulu loppuu klo 3:15 niin pitää suoraan ajaa sinne reeneihin jotka alkaa neljältä. Eli yleensä pakkaan tytöille välipalaa autoon ja sitte suunnataan salille. C:llä(8) on kanssa tanssia ja kuoroo parina päivänä viikossa, niin kuskaan sitäki sitte sinne. Koska nää on juutalaisia, niin keskiviikkosin on Hebrew scool ja kuskaan niitä sinne. Hyvä tsägä, että mun yhen kaverin lapset menee sinne kans nii voidaan aina hengailla se pari tuntia kun lapset on sielä koulussa.:P
Sitte yleensä kun päästään kotiin, nii lapset tekee läksyt heti ekana. Siitä pitääki mainita, että nää on ihan äärimmäisen hyvin kasvatettu, ku vertaa lähes kaikkiin muihin jenkkikersoihin joista oon kuullu tarinoita. Näillä on perheessä selkeet säännöt: telkkaria katotaan vaan puoli tuntia päivässä, jos siihen on aikaa(Yleensä nää kattoo aina jakson Full Housea, joka on nykyään ihan munki lemppari:D) ja sekin tapahtuu vasta kun kaikki muu on tehty. Läksyt tehään heti ku tullaan kotiin koulusta tai reeneistä, ja sitte illalla vanhemmat tarkastaa ne ja yhessä korjataan. Näillä on molemmilla Ipodit, mutta niillä saa pelata vaan viikonloppusin. Nää ei halua, että lapset käyttää vähän vapaa-aikansa jossain elektroniikkakoomassa. Illallinen syödään yleensä aina yhdessä(minä myös:D) ja jutellaan päivästä. Mikä on musta ihanaa, on että nää vanhemmat on oikeesti tosi rakastavia ja haluaa viettää aikaa lastensa kanssa! Aina aamusin pitää saada hali ja aina ku ne tulee töistä nii ekana ne on halaamassa lapsia(ei mua:( ) ja kysymässä kuulumisia. Toisin ku monet vanhemmat, jotka on niin superkiireisiä ja tekee pitkää päivää, että ku ne tulee kotiin niin ne haluaa vaan lukittautua huoneeseensa ja antaa au pairin hoitaa muksut. (Myös monet stay-home -äidit tekee tätä..)
Sitte illallisen jälkeen oon ihan vapaa, no sillon on yleensä jo aika myöhä, jotain 8n pintaan, ja noi vanhemmat chillaa noiden lastensa kanssa ja mää saan sitte olla omassa rauhassa. Tää talo on hauskan mallinen, ku on vaan yhessä kerroksessa ja tavallaan pitkulainen, ja mun huone on ihan eri päässä kun noiden muiden makkarit.
Nojoo, Yleensä kun mulla on vapaata päivällä, niin mää meen ostarille tai lounaalle kavereiden kanssa, tai sitte meen lenkille tai chillaan vaan kotona ja katon telkkaa:P Maanantaisin ja keskiviikkosin mulla on kirjallisuus-/kriittisen lukemisen kurssi Suffolk County Community Collegessa, 9:30 - 10:45. Muutama kaveri käy samassa collegessa kans tekemässä Englanti toisena kielenä -kursseja, mutta koska mää oon niin pro niin mun ei tarvii tehä niitä enkkukursseja vaan sain ottaa ihan perus collegekursseja hohoo. ''Huono'' puoli vaan se, että jouduin meneen yksin sinne ja vähän hassua ku ne (melkein)kaikki muut on sitte amerikkalaisia ja no paljon parempia englannissa kun minä. Mutta toistaseks oon pärjänny ihan mainiosti ja yleensä oon ihan innolla menossa kouluun haha!:D Vaikka esseiden kirjottaminen onki tietty vähän asia erikseen.. Ja vaikka olikin halvin college around, nii miljooniahan sai tosta kolmen krediitin kurssistakin maksaa. . .
Iltasin sitte dinnerin jälkeen yleensä vaan muhin mun huoneessa ja luen niitä koulukirjoja, tai sitte kirjotan esseitä tai no, Facebookissahan mää vaan hengaan. Nyt saan sentään jo netin toimiin keittiössä, joka on lähellä mun huonetta, eikä tarvi mennä tonne toiselle puolelle taloo vanhempien makkariin facettaan:D Vieläkään ei netti toimi mun huoneessa, vaikka nää hommaski uuden reitittimen ihan mua varten. No mutta, parempi tää on ku ei mitään.:) Vaikka välillä toi isä kääntyy kannoillaan ku se tulee boksereilla hakeen keittiöstä vettä iltasin ja mää oon täälä vielä koneella::D
Sellasta nyt sitte. En nyt heti keksi mitä muuta kertoo, mutta saa kysyä:) Sikäli mikäli joku keksii eksyä tänne enää, haha!:D
See ya!
xoxo, Saara
P.S. Äiti ja siskot(siis äitin siskot, ei mun) tulee viikon päästä visiitille!!! EN KESTÄ ODOTTAA!! :::) Jippiiiiiiiii!
Moikkelis koikkelis!
Okei ei nää nyt ihan putkeen oo, mutta melkein ainaki! Ei yhtä päivää välissä voi laskee miksikää.
Mulla on tässä nyt kivasti vielä puolisen tuntia luppoaikaa, nii aattelin että voisin vaikka kertoo mun tyypillisestä päivästä! Aika rutiinia tää on jo ja joka viikko on melkeenpä samanlainen ku edellinen, mikä on tietty hyvä niin ei tuu koko ajan uutta muistettavaa. Joku ehkä tietääkin etten oo mikään penaalin terävin kynä siinä suhteessa...
Eli. Tyypillisenä työpäivänä alotan kello 7:15 laittamalla lapsille lounaat ja välipalan kouluun. Samanhan tein edellisessäkin perheessä, mutta se oli joka kerta sama, sandwich, juoma ja joku sipsipussi tai pikkuleipä paperipussiin ja that's it. Näille pienemmille mun pitää kuitenki pakata joku kolme eri snackiä ja juoma välipalaks, ja lounaalle mitä ne nyt sitten haluaakin, pastaa, keittoo, voileipää.. lisäks lounaaseen kuuluu vielä pari jotain pikkunaposteltavaa. Ei siinä muuten mitään, enemmän aikaa siinä vaan menee ja lähes joka kerta tulee valituksia kun ne ei tykkää jostain mitä oon pakannu:D Mutta se on ihan fine mulle, meillä on niin hyvät välit että kenenkään maailma ei yhteen vääränlaiseen energiapatukkaan kaadu.
Äiti työskentelee pääsääntösesti Nycissä, lukuunottamatta keskiviikkoo ja perjantaita jollon se on kotona, ja lähtee yleensä töihin ennenku oon ees heränny(vaikka aina heräänki siihen ku se lähtee:P). Iskä työskentelee lähempänä, nii se lähtee myöhemmin ja yleensä herättelee tyttöjä jo valmiiks ennenku lähtee. Sitte mää vaan katon että ne herää, pukee, syö aamupalaa, pesee hampaat ja että laukut on pakattu. Bussi tulee kello 8:37 (ei voida vieläkään uskoo kuinka täsmällinen toi uus bussikuski on!) ja tytöt kiiipee kyytiin, minä siivoon keittiön ja sitte oonki yleensä vapaa.
Pari kertaa viikossa pesen pyykkiä ja semmosta, mutta suunnilleen 5-6 tuntia oon vapaalla ennenku pitää hakee lapset koulusta. Mulla on tässä perheessä onneks ''ihan oma'' auto käytössä, johon saan viikossa parikymppiä lapsien kuskaamiseen, ja loput mitä omiin tarkotuksiini ajelen nii tankkaan sitte ite.
K:lla(10) on kolmena arkipäivänä viikossa telinevoimistelua, ja kun koulu loppuu klo 3:15 niin pitää suoraan ajaa sinne reeneihin jotka alkaa neljältä. Eli yleensä pakkaan tytöille välipalaa autoon ja sitte suunnataan salille. C:llä(8) on kanssa tanssia ja kuoroo parina päivänä viikossa, niin kuskaan sitäki sitte sinne. Koska nää on juutalaisia, niin keskiviikkosin on Hebrew scool ja kuskaan niitä sinne. Hyvä tsägä, että mun yhen kaverin lapset menee sinne kans nii voidaan aina hengailla se pari tuntia kun lapset on sielä koulussa.:P
Sitte yleensä kun päästään kotiin, nii lapset tekee läksyt heti ekana. Siitä pitääki mainita, että nää on ihan äärimmäisen hyvin kasvatettu, ku vertaa lähes kaikkiin muihin jenkkikersoihin joista oon kuullu tarinoita. Näillä on perheessä selkeet säännöt: telkkaria katotaan vaan puoli tuntia päivässä, jos siihen on aikaa(Yleensä nää kattoo aina jakson Full Housea, joka on nykyään ihan munki lemppari:D) ja sekin tapahtuu vasta kun kaikki muu on tehty. Läksyt tehään heti ku tullaan kotiin koulusta tai reeneistä, ja sitte illalla vanhemmat tarkastaa ne ja yhessä korjataan. Näillä on molemmilla Ipodit, mutta niillä saa pelata vaan viikonloppusin. Nää ei halua, että lapset käyttää vähän vapaa-aikansa jossain elektroniikkakoomassa. Illallinen syödään yleensä aina yhdessä(minä myös:D) ja jutellaan päivästä. Mikä on musta ihanaa, on että nää vanhemmat on oikeesti tosi rakastavia ja haluaa viettää aikaa lastensa kanssa! Aina aamusin pitää saada hali ja aina ku ne tulee töistä nii ekana ne on halaamassa lapsia(ei mua:( ) ja kysymässä kuulumisia. Toisin ku monet vanhemmat, jotka on niin superkiireisiä ja tekee pitkää päivää, että ku ne tulee kotiin niin ne haluaa vaan lukittautua huoneeseensa ja antaa au pairin hoitaa muksut. (Myös monet stay-home -äidit tekee tätä..)
Sitte illallisen jälkeen oon ihan vapaa, no sillon on yleensä jo aika myöhä, jotain 8n pintaan, ja noi vanhemmat chillaa noiden lastensa kanssa ja mää saan sitte olla omassa rauhassa. Tää talo on hauskan mallinen, ku on vaan yhessä kerroksessa ja tavallaan pitkulainen, ja mun huone on ihan eri päässä kun noiden muiden makkarit.
Nojoo, Yleensä kun mulla on vapaata päivällä, niin mää meen ostarille tai lounaalle kavereiden kanssa, tai sitte meen lenkille tai chillaan vaan kotona ja katon telkkaa:P Maanantaisin ja keskiviikkosin mulla on kirjallisuus-/kriittisen lukemisen kurssi Suffolk County Community Collegessa, 9:30 - 10:45. Muutama kaveri käy samassa collegessa kans tekemässä Englanti toisena kielenä -kursseja, mutta koska mää oon niin pro niin mun ei tarvii tehä niitä enkkukursseja vaan sain ottaa ihan perus collegekursseja hohoo. ''Huono'' puoli vaan se, että jouduin meneen yksin sinne ja vähän hassua ku ne (melkein)kaikki muut on sitte amerikkalaisia ja no paljon parempia englannissa kun minä. Mutta toistaseks oon pärjänny ihan mainiosti ja yleensä oon ihan innolla menossa kouluun haha!:D Vaikka esseiden kirjottaminen onki tietty vähän asia erikseen.. Ja vaikka olikin halvin college around, nii miljooniahan sai tosta kolmen krediitin kurssistakin maksaa. . .
Iltasin sitte dinnerin jälkeen yleensä vaan muhin mun huoneessa ja luen niitä koulukirjoja, tai sitte kirjotan esseitä tai no, Facebookissahan mää vaan hengaan. Nyt saan sentään jo netin toimiin keittiössä, joka on lähellä mun huonetta, eikä tarvi mennä tonne toiselle puolelle taloo vanhempien makkariin facettaan:D Vieläkään ei netti toimi mun huoneessa, vaikka nää hommaski uuden reitittimen ihan mua varten. No mutta, parempi tää on ku ei mitään.:) Vaikka välillä toi isä kääntyy kannoillaan ku se tulee boksereilla hakeen keittiöstä vettä iltasin ja mää oon täälä vielä koneella::D
Sellasta nyt sitte. En nyt heti keksi mitä muuta kertoo, mutta saa kysyä:) Sikäli mikäli joku keksii eksyä tänne enää, haha!:D
See ya!
xoxo, Saara
P.S. Äiti ja siskot(siis äitin siskot, ei mun) tulee viikon päästä visiitille!!! EN KESTÄ ODOTTAA!! :::) Jippiiiiiiiii!
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Long Island ice tea
No morienttes!!
Täällä taas! Iski inspiraatio niin päätin tulla purkamaan sen tänne ton mun kouluesseen sijaan. Olette varmasti tyytyväisiä valintaani?:)
Piti ensin vähän lueskella, että mitä on viimeks tullu kirjotettua ja täytyy sanoa että tuntuu kyllä ihan muinaishistorialta! Eikä pelkästään sen takia, että siitä oikeesti on pieni ikuisuus kun viimeks päivittelin(sortsit mopedi..), vaan lähinnä siksi, ettei asiat voisi tällä hetkellä paljoo erilaisemmin olla!
Mulla oli mun ekan vuoden viimenen loma joku tokavika viikko siinä perheessä, ja menin sitte mun norjalaisen kaverin Karolinen kanssa Miamiin, jälleen kerran jeeee! Reissu oli tosi ihana, vaikka tokana päivänä biitsillä poltinkin itteni niin pahasti ettei koskaan ennen, ja loppuloma meniki sitte vaatekerrosten alla hikoillen ja no, melko vähillä unilla, kun kaikki muu paitsi istuminen oli sietämättömän tuskallista:D Mutta mitä vähemmän unta, sitä paremmat bileet eiks?;DD Että hyvä reissu hyvässä seurassa! Miami beach on vaan niin täyttä rakkautta <3
Mun viimesellä viikolla New Jerseyssä se perheen uusi au pairi oli jo saapunu mun seuraks ja majailtiin sen isän kotona siellä beach housella. Mää siis lähinnä näytin sille miten hommat siellä suurinpiirtein toimii ja yhessä sitte tehtiin.Tultiin ihan hyvin toimeen, vaikka välillä tulikin pieniä kulttuuritörmäyksiä tällai suomalaisen ja ranskalaisen kohdatessa..:PP Eniveis, oli kivaa kun oli joku seurana, kun mullahann ei mitenkään erityisen lämpimät välit sen perheen kanssa ollu(vaikka toimeen aina tultiinkin).
Joku kolmanneks vika päivä oltiin sitte rannalla iltakävelyllä Raphaëllen(se uus auppari) kanssa, ja jostain syystä mun mielestä oli hyvä idea kiivetä sellasten rantakivien päälle käveleen. Kyllä äiti on opettanu, että pitää olla varovainen, mutta siitä huolimatta onnistuin liukastuun ja jotenkin luisuun sinne kallioitten väliin. Ei sen pahemmin onneks käyny, ku nilkanvenähdys, kivat raapaleet sääreen ja musta silmä, mutta kyllä se klenkkaus rannalta pois jalka yltäpäältä veressä sai ohikulkijat noteeraamaan mun olemassaolon:) Amerikkalaiseen tapaan, sain toki useita huolestuneita kysymyksiä ja avuntarjouksia, ja jotkut niistä jopa usko mun ''hai hyökkäsi''-tarinan(joka tällai jälkikäteen tekee musta huonon ihmisen, katso LINKKI ). Mun host-äiti sitten tuli mut lopulta hakeen ku tajusin etten pysty kotiin saakka käveleen. Enemmän oli kyllä huolissaan autonsa matoista kun mun vertavuotavasta, märästä merilevä -olemuksesta, mutta ainaki pääsin kotiin. Jos ei mulla olisi ollu Raphaëllee apuna, niin yksin olisin saanu itteeni lääkitä ja pyörtyillä matkalla vessaan haha! Ei ketään muuta liiemmin mun tila kinostanu:D Se isä kyllä, seuraavan päivänä kun tuli kotiin, nii tuli tsekkaamaan ja kävi ostamassa mulle puhdistusaineita ja sidetarpeita ja vielä kääri mun jalan sievään pakettiin.
Lisäks nousi vielä kuume, nii en paljo vikoina päivinä sitte siivoilu haha!:P Äiti ja isä onneks toimi mun Facebook-lääkäreinä:) niin ei sitten tulehtunu tai mitään. Huolena oli vaan, että mitä mun uus host perhe mahtaa miettiä, kun saavun niiden kotiin jalka paketissa ja silmä mustana:D ''Kyllä mää yleensä voitan kaikki puukkotappeluni..!''
No se siitä. Pystyin jo käveleen suht hyvin ku tuli aika mennä takas Old Tappaniin ja heitellä viimesetkin roinat matkalaukkuun. Ihan käsittämättömän paljon tavaraa oon kyllä onnistunu yhdessä vuodessa kerryttään! Sunnuntaina sitten mun uusi host-äiti tuli mut hakemaan, ja sanoin goodbye New Jerseylle! :) :(
Täälä sitä sitten vaan hengitellään uusia tuulia uusissa maisemissa. Ja kun kovasti kaikki kyselee tästä uudesta paikasta niin tämä aktiivinen bloginihan on mitä mainioin informaationjakamiskeskus!;)
Muutin siis tänne Long Islandille, New Yorkiin elokuun neljäntenä päivänä. Täälä mut otettiin tosi hyvin vastaan, ja näiden vanha au pairi oli täälä vielä pari päivää mun kanssa, näyttämässä paikkoja ja sillai. Lapsilla oli vielä kesäloma, ja se 10-wee oli vielä leirillä(7-viikkosella sleep away-leirillä), joten tapasin ainoostaan sen nuoremman, 7 wee tytön. Heti ekana päivänä meistä tuli hyvät kaverit, ja mut vietiin pool clubillekin!:D Illalla mentiin kaikki illalliselle Huntingtoniin, joka on tosi söpö kylä n. 20 min täältä, paljon ihania ravintoloita ja muutenki nätti. Hahaaaa!
Niinku jo mainitsin, niin meininki täällähän on sitten ihan eri maailmasta, kun mitä se oli mun vanhassa perheessä. Täällä mulla on ihan selvät sävelet mun velvollisuuksien suhteen, ja siivotahan mun ei tarvii! Mitä nyt vähän siipeillä keittiöö ja omaa huonetta(köh köh), mutta siinä se. Mun host-vanhemmat on tosi mukavia, ja se äiti aina tekee mulle sunnuntaisin aikataulun seuraavalle viikolle, nii että aina tiedän millon oon töissä ja millon vapaalla. Lisäks se kokkaa joka illalle aina jotain hirmu hyvää ja, hohooo, terveellistä!
Oon löytäny jo hyvin kavereitakin, ja kaikenkaikkiaan oon viihtyny täällä hienosti. Välillä toki ikävä Jerseyhyn ja kaikkia niitä kavereita siellä(jotka tosin on melkein kaikki jo takas Saksassa tai missä ikinä), mutta en valita!:)
Oikeesti, mun on pakko nyt kirjottaa loppuun toi mun essee. Mutta koitan taas pian muistaa päivitellä lisää! Pitäkäähän kivaa Suomessa!
Moiks!
xoxo Saara
Täällä taas! Iski inspiraatio niin päätin tulla purkamaan sen tänne ton mun kouluesseen sijaan. Olette varmasti tyytyväisiä valintaani?:)
Piti ensin vähän lueskella, että mitä on viimeks tullu kirjotettua ja täytyy sanoa että tuntuu kyllä ihan muinaishistorialta! Eikä pelkästään sen takia, että siitä oikeesti on pieni ikuisuus kun viimeks päivittelin(sortsit mopedi..), vaan lähinnä siksi, ettei asiat voisi tällä hetkellä paljoo erilaisemmin olla!
Mulla oli mun ekan vuoden viimenen loma joku tokavika viikko siinä perheessä, ja menin sitte mun norjalaisen kaverin Karolinen kanssa Miamiin, jälleen kerran jeeee! Reissu oli tosi ihana, vaikka tokana päivänä biitsillä poltinkin itteni niin pahasti ettei koskaan ennen, ja loppuloma meniki sitte vaatekerrosten alla hikoillen ja no, melko vähillä unilla, kun kaikki muu paitsi istuminen oli sietämättömän tuskallista:D Mutta mitä vähemmän unta, sitä paremmat bileet eiks?;DD Että hyvä reissu hyvässä seurassa! Miami beach on vaan niin täyttä rakkautta <3
Mun viimesellä viikolla New Jerseyssä se perheen uusi au pairi oli jo saapunu mun seuraks ja majailtiin sen isän kotona siellä beach housella. Mää siis lähinnä näytin sille miten hommat siellä suurinpiirtein toimii ja yhessä sitte tehtiin.Tultiin ihan hyvin toimeen, vaikka välillä tulikin pieniä kulttuuritörmäyksiä tällai suomalaisen ja ranskalaisen kohdatessa..:PP Eniveis, oli kivaa kun oli joku seurana, kun mullahann ei mitenkään erityisen lämpimät välit sen perheen kanssa ollu(vaikka toimeen aina tultiinkin).
Joku kolmanneks vika päivä oltiin sitte rannalla iltakävelyllä Raphaëllen(se uus auppari) kanssa, ja jostain syystä mun mielestä oli hyvä idea kiivetä sellasten rantakivien päälle käveleen. Kyllä äiti on opettanu, että pitää olla varovainen, mutta siitä huolimatta onnistuin liukastuun ja jotenkin luisuun sinne kallioitten väliin. Ei sen pahemmin onneks käyny, ku nilkanvenähdys, kivat raapaleet sääreen ja musta silmä, mutta kyllä se klenkkaus rannalta pois jalka yltäpäältä veressä sai ohikulkijat noteeraamaan mun olemassaolon:) Amerikkalaiseen tapaan, sain toki useita huolestuneita kysymyksiä ja avuntarjouksia, ja jotkut niistä jopa usko mun ''hai hyökkäsi''-tarinan(joka tällai jälkikäteen tekee musta huonon ihmisen, katso LINKKI ). Mun host-äiti sitten tuli mut lopulta hakeen ku tajusin etten pysty kotiin saakka käveleen. Enemmän oli kyllä huolissaan autonsa matoista kun mun vertavuotavasta, märästä merilevä -olemuksesta, mutta ainaki pääsin kotiin. Jos ei mulla olisi ollu Raphaëllee apuna, niin yksin olisin saanu itteeni lääkitä ja pyörtyillä matkalla vessaan haha! Ei ketään muuta liiemmin mun tila kinostanu:D Se isä kyllä, seuraavan päivänä kun tuli kotiin, nii tuli tsekkaamaan ja kävi ostamassa mulle puhdistusaineita ja sidetarpeita ja vielä kääri mun jalan sievään pakettiin.
Lisäks nousi vielä kuume, nii en paljo vikoina päivinä sitte siivoilu haha!:P Äiti ja isä onneks toimi mun Facebook-lääkäreinä:) niin ei sitten tulehtunu tai mitään. Huolena oli vaan, että mitä mun uus host perhe mahtaa miettiä, kun saavun niiden kotiin jalka paketissa ja silmä mustana:D ''Kyllä mää yleensä voitan kaikki puukkotappeluni..!''
No se siitä. Pystyin jo käveleen suht hyvin ku tuli aika mennä takas Old Tappaniin ja heitellä viimesetkin roinat matkalaukkuun. Ihan käsittämättömän paljon tavaraa oon kyllä onnistunu yhdessä vuodessa kerryttään! Sunnuntaina sitten mun uusi host-äiti tuli mut hakemaan, ja sanoin goodbye New Jerseylle! :) :(
Täälä sitä sitten vaan hengitellään uusia tuulia uusissa maisemissa. Ja kun kovasti kaikki kyselee tästä uudesta paikasta niin tämä aktiivinen bloginihan on mitä mainioin informaationjakamiskeskus!;)
Muutin siis tänne Long Islandille, New Yorkiin elokuun neljäntenä päivänä. Täälä mut otettiin tosi hyvin vastaan, ja näiden vanha au pairi oli täälä vielä pari päivää mun kanssa, näyttämässä paikkoja ja sillai. Lapsilla oli vielä kesäloma, ja se 10-wee oli vielä leirillä(7-viikkosella sleep away-leirillä), joten tapasin ainoostaan sen nuoremman, 7 wee tytön. Heti ekana päivänä meistä tuli hyvät kaverit, ja mut vietiin pool clubillekin!:D Illalla mentiin kaikki illalliselle Huntingtoniin, joka on tosi söpö kylä n. 20 min täältä, paljon ihania ravintoloita ja muutenki nätti. Hahaaaa!
Niinku jo mainitsin, niin meininki täällähän on sitten ihan eri maailmasta, kun mitä se oli mun vanhassa perheessä. Täällä mulla on ihan selvät sävelet mun velvollisuuksien suhteen, ja siivotahan mun ei tarvii! Mitä nyt vähän siipeillä keittiöö ja omaa huonetta(köh köh), mutta siinä se. Mun host-vanhemmat on tosi mukavia, ja se äiti aina tekee mulle sunnuntaisin aikataulun seuraavalle viikolle, nii että aina tiedän millon oon töissä ja millon vapaalla. Lisäks se kokkaa joka illalle aina jotain hirmu hyvää ja, hohooo, terveellistä!
Oon löytäny jo hyvin kavereitakin, ja kaikenkaikkiaan oon viihtyny täällä hienosti. Välillä toki ikävä Jerseyhyn ja kaikkia niitä kavereita siellä(jotka tosin on melkein kaikki jo takas Saksassa tai missä ikinä), mutta en valita!:)
Oikeesti, mun on pakko nyt kirjottaa loppuun toi mun essee. Mutta koitan taas pian muistaa päivitellä lisää! Pitäkäähän kivaa Suomessa!
Moiks!
xoxo Saara
maanantai 8. heinäkuuta 2013
Concrete jungle where dreams are made
Holllaaa!
Mistäs alottais. No vaikka siitä, että mun vuotta on enää about neljä viikkoo jäljellä! Miten musta tuntuu että olisin ollu täälä vasta muutaman kuukauden... Ihan järkyttävää miten nopeesti aika menee, ei mutta ihan oikeesti, tulin tänne 21vee ja kohta oon jo kakskolme!! lol...
Nyt ku mun lapset on kesälomalla, mulla on ollu vähäsen ylimäärästä ressiä kun en ookaan saanu touhuta täälä yksin vaan aina on joku kotona. Kun mulla nyt on aika paljon ollu tota siivoomishommaa, nii oon huomannu että sitä on yllättävän vaikee toteuttaa ku joka huoneessa on aina joku ja jotenki en vaa tykkää heilutella imuria siinä nenän edessä kun joku yrittää kattoo telkkaria.. yms.
''Onneks'' mun sormeen iski joku ikävä tulehdus, nii sain sen varjolla otettua koko siivoomishomman puheeks mun host-äidin kanssa. Kuten aika moni blogini armaista lukjoista on saanut jollain tasolla kokea, en oo mikään puhtaanapidon maailmanmestari enkä siitä liiemmin nauti. Eikä nauti muuten mun host perhekään mun lopputuloksesta, nii vähän on ollu turhauttavaa. Nii sanoin sitte mun host-äiskälle että jos voisin vaikka tällai viimetteks kuukaudeks jättää sen extrasiivouksen väliin, olla vaan normi au pairi ja saada ihan sen peruspalkan. Ja kyllähän se siihen sitte suostu, ja loppujenlopuks meillä oli antoisa keskustelu mun työpanoksesta, tulevasta perheestä ja tän perheen uudesta au pairista. Sain paljon kehuja mun host-äitiltä mun joustavuudesta, ja oli kyllä kiva kuulla että kaikki mun ''uhraukset'' on huomoitu ja arvostettu! Ja oli kuulemma kertonu sen myös mun tulevalle host-äidille;) Sain myös kuulla, että mun nykyinen hostmom epäilee tehneensä väärän valinnan ton uuden au pairin suhteen... Oli vähän jännä kuunnella, ku oon ite kaverustunu sen kanssa facebookissa ja ollaan skypetettyki, ja on ihan tyttö mun mieleen.. Sanoin kyllä, että oon varma että siitä tulee hyvä au pair. Ou nou..::P
Nii ja siitä tulehduksesta, se meni ohi yhtä nopeesti ku oli tulluki, joten ei haitannu vaikka en (lukuisista puhelinsoitoista ja terveyskeskusvierailuista huolimatta) löytänytkään vielä lääkäriä joka ottais mun vakuutuksen... Tai no, myöhemmin selvis, että olis ne sen ottanu, mutta kukaan hoitajista vaan oo koskaan kuullutkaa siitä nii sanoivat sitten ei. lol.
Nojoo, sain siis sen extrasiivouksen jätettyä, halleluja, ja ekaa kertaa varmaan kuuteentoista vuoteen täälä kävi siivoojat siivoomassa...:DD Vaikka nyt ku nää lapset viettää suurimman osan ajasta sielä beach housella niiden isän luona, ja oon sitte luonnollisesti sielä kans pesemässä niiden pyykit ja huoneet, nii tää isä laitto mut siivoomaan koko talon... Kuulemma se tietää, etten enää tee sitä extraa, mutta en sitte tiä... Enkä viittiny ees sanoo mitään, ku se vihaa mua jo valmiiks..::D
Viime viikonloppu mulla oliki sitte neljäpäivänen, keskiviikkoillasta sunnuntai-iltaan! Otin junan rannalta ja siinä sitte kaverit haki mut asemalta Westwoodista. Oli aika jännä matka, kun mun kännykkä jotenki lagas enkä pystyny soittaan tai tekstaan tai mitään, en edes vastaamaan puheluihin tai EDES SULKEMAAN KOKO KAPULAA. ''Äly''puhelin hoi! Kaikeks onneks mulla oli Suomi-puhelin matkassa, nii pystyin jotenki oleen yhteydessä Joeyyn ja Janeen että ne ties suurinpiirtein mihin aikaan tulla mua vastaan. Mutta sitte ku siitäki sopvasti loppu akku ennenku olin ees junaa vaihtanu, nii olin vähän että ööööhhh.... Nojoo, kakstuntisen junamatkan sai hyvin kulumaan yrittämällä saada kännykän akkua loppumaan näppäimiä räpläämällä. Siri kumminkin toimi(Siri on siis iPhonessa se jutska jolle voi puhua ja sitten se tekee mitä pyydät. Tarvitsee toimiakseen kumminkin internet-yhteyden, jota ei junasta löytynyt) sen verran että ainaku puhuin sille se ilmotti ettei löydä yhteyttä. Huomasin kuitenkin, että tällä tavoin akku kuluu nopeammin, joten viihdytin kanssamatkustajia antamalla puhelimelleni mitä älykkäämpiä käskyjä!
Akku ei kumminka loppunu, nii sitteku olin Westwoodissa vuoden odotellu nii lähin käveleen kohti Starbucksia jossa yleensä mun kännykkä yhdistyy nettiin itekseen. Kuten kävi nytkin, ja pystyin pyytään Siriä soittaan tytöille. Sitte ne jo löysikin mut ja olin onnellisesti autossa miljoonien laukkujeni kanssa:) Käytiin vielä illallisella meidän vakkari dinerissa(Northvaleeee<3) ja sitte päästiin koteihimme tuutimaan. Mun kämpillä ei ollu ketään kotona koko viikonloppuna, nii sain ihan rennosti chillailla vaan! Torstaina mentiin sitte tyttöjen kaa cityyn juhlistaan 4th of July eli jenkkilän itsenäisyyspäivää. Alotettiin piknikillä Central Parkissa ja jatkettiin Hudsonille ilotulitusta kattomaan. No siinä rannalla oli tietty komeet ruuhkat, ja just ku oltiin jonossa edetty sen verta että oltain porteista päästy sisään nii ne bongas meidän juhlajuomat ja käännytti takasi. Hitto. No siinä vieressä oli joku tekonurmikenttä, joka oli ilmeisesti tarkotettu vaan senioreille ja invalideille ja niiden perheille. Mentiin sitten luonnollisesti lirkuttelemaan niille porttia vartioiville poliiseille, ja eiköhän se yks sitten luvannu päästää meidät kohta sisään. Hetken päästä se vilkutteli meillä jo taskulamppuaan ja sitteku yks niistä kovanaamasista pollareista kysy että ''miten voin auttaa neitejä'' niin tää kiva setä sano että ''they're with me, they're good.'' Sitte nätisti kipitettii sinne kentälle tapaamaan meidän kuvitteellista isoisoenoa...::) Ja siellä ei ollu ruuhkasta eikä ryysiksestä tietookaan!! Ilotulituskin oli ihan komee. Siitä sitte jatkettiin vielä Janen kaa ainoina aikuisina pikku baarikierroksen kautta kotio nukkumaan.(Oikeesti menin kyllä Joeyn kotio, ku mun vika bussi oli ajat sitte menny mutta se oli ookoo, ku ei sen hostit nähny mua ja ku sen isoäiti tuli aamulla moikkaan nii piilouduin siks aikaa vessaan.)
Perjantaina en muista mitä tein... Eiku joo me mentiin Joeyn kaa Janen tykö ottaan arskaa ku oli joku 33 astetta ja liian kuuma tehä mitää muuta. No käytii me kaupassa ja laitettii jätskibaari pystyyn. Illemmalla mentiin Garden Staten ostarille(pyh mikä miniostari, ku on tottunu Jenkkilän 11. suurimpaan köhköh) hengaileen ja sen jälkeen suhattiin vielä meidän vakkarilemppari sushipaikkaan illalliselle. nomnomnom!!!
Lauantaina hengasin vissii Joeyn kaa MUN ostarilla, käytiin leffassa kattomassa WHite House down(suosittelen!! Channing....) ja illalla mentii poikkeen Palisades Fairilla, joka oli siis just sellanen leffoista tuttu huvipuistotyyppinen pikku markkina-alue maailmanpyörineen ja ruokakojuineen ja välkkyvine valoineen.. Uskaltauduttiin vielä kaikista hurjimman näköseen laitteeseenki ja oltiin varmoja että kuollaan::D Ei kuoltu. Hienoo oli:) Sunnuntaina Joey tuli hakeen mua ja ku ei keksitty muutakaan nii päätettiin lähtee cityyn. Keskuspuistossa hengailua, vähän shoppailua, ympäriinsä kävelyä, järjetöntä hikoilua miljoonan asteen auringossa ja lopuks vielä illallinen. Kun pääsin kotiin, niin mut jotenki ylipuhuttiin hakeen noi teinit kotiin ympäri kyliä... No, ei se juuri haitannu ja vaikka sainki kuskata Ryanin kaikki kaverit kotii nii hauskaa se vaan oli. Ja R kyseli että oliks mun sitä ikävä ku ei olla kokonaiseen neljään päivään nähty:DD Sitte se myös kehuskeli jollain oluenjuontisaavutuksillaan ja heitteli että se aikoo vielä joskus näyttää mulle ja että meijän pitää järjestää yhteiset partyt joskus::DD Kerroin kyllä, että ei kannata alkaa suomalaisen kanssa kilpailla ainakaa oluenjuonnissa...::P
Juu. Tänään ollaan oltu teinien kaa kotona ja huomenna ne menee takas biitsille. Ilmeisesti mää jään tänne vielä laittaan paikkoja kuntoon ja pesee pyykkiä, nii että meen sitte junalla keskiviikkoiltana. Höhöö.
Nonni, nyt alkaa niskat puutua nii lopettelen taas. Kuvia olisin kauheesti halunnu laittaa, mutta no can do:/ Stalkakkaa Facebookista!
Howdy!:)
xoxo Saara
Mistäs alottais. No vaikka siitä, että mun vuotta on enää about neljä viikkoo jäljellä! Miten musta tuntuu että olisin ollu täälä vasta muutaman kuukauden... Ihan järkyttävää miten nopeesti aika menee, ei mutta ihan oikeesti, tulin tänne 21vee ja kohta oon jo kakskolme!! lol...
Nyt ku mun lapset on kesälomalla, mulla on ollu vähäsen ylimäärästä ressiä kun en ookaan saanu touhuta täälä yksin vaan aina on joku kotona. Kun mulla nyt on aika paljon ollu tota siivoomishommaa, nii oon huomannu että sitä on yllättävän vaikee toteuttaa ku joka huoneessa on aina joku ja jotenki en vaa tykkää heilutella imuria siinä nenän edessä kun joku yrittää kattoo telkkaria.. yms.
''Onneks'' mun sormeen iski joku ikävä tulehdus, nii sain sen varjolla otettua koko siivoomishomman puheeks mun host-äidin kanssa. Kuten aika moni blogini armaista lukjoista on saanut jollain tasolla kokea, en oo mikään puhtaanapidon maailmanmestari enkä siitä liiemmin nauti. Eikä nauti muuten mun host perhekään mun lopputuloksesta, nii vähän on ollu turhauttavaa. Nii sanoin sitte mun host-äiskälle että jos voisin vaikka tällai viimetteks kuukaudeks jättää sen extrasiivouksen väliin, olla vaan normi au pairi ja saada ihan sen peruspalkan. Ja kyllähän se siihen sitte suostu, ja loppujenlopuks meillä oli antoisa keskustelu mun työpanoksesta, tulevasta perheestä ja tän perheen uudesta au pairista. Sain paljon kehuja mun host-äitiltä mun joustavuudesta, ja oli kyllä kiva kuulla että kaikki mun ''uhraukset'' on huomoitu ja arvostettu! Ja oli kuulemma kertonu sen myös mun tulevalle host-äidille;) Sain myös kuulla, että mun nykyinen hostmom epäilee tehneensä väärän valinnan ton uuden au pairin suhteen... Oli vähän jännä kuunnella, ku oon ite kaverustunu sen kanssa facebookissa ja ollaan skypetettyki, ja on ihan tyttö mun mieleen.. Sanoin kyllä, että oon varma että siitä tulee hyvä au pair. Ou nou..::P
Nii ja siitä tulehduksesta, se meni ohi yhtä nopeesti ku oli tulluki, joten ei haitannu vaikka en (lukuisista puhelinsoitoista ja terveyskeskusvierailuista huolimatta) löytänytkään vielä lääkäriä joka ottais mun vakuutuksen... Tai no, myöhemmin selvis, että olis ne sen ottanu, mutta kukaan hoitajista vaan oo koskaan kuullutkaa siitä nii sanoivat sitten ei. lol.
Nojoo, sain siis sen extrasiivouksen jätettyä, halleluja, ja ekaa kertaa varmaan kuuteentoista vuoteen täälä kävi siivoojat siivoomassa...:DD Vaikka nyt ku nää lapset viettää suurimman osan ajasta sielä beach housella niiden isän luona, ja oon sitte luonnollisesti sielä kans pesemässä niiden pyykit ja huoneet, nii tää isä laitto mut siivoomaan koko talon... Kuulemma se tietää, etten enää tee sitä extraa, mutta en sitte tiä... Enkä viittiny ees sanoo mitään, ku se vihaa mua jo valmiiks..::D
Viime viikonloppu mulla oliki sitte neljäpäivänen, keskiviikkoillasta sunnuntai-iltaan! Otin junan rannalta ja siinä sitte kaverit haki mut asemalta Westwoodista. Oli aika jännä matka, kun mun kännykkä jotenki lagas enkä pystyny soittaan tai tekstaan tai mitään, en edes vastaamaan puheluihin tai EDES SULKEMAAN KOKO KAPULAA. ''Äly''puhelin hoi! Kaikeks onneks mulla oli Suomi-puhelin matkassa, nii pystyin jotenki oleen yhteydessä Joeyyn ja Janeen että ne ties suurinpiirtein mihin aikaan tulla mua vastaan. Mutta sitte ku siitäki sopvasti loppu akku ennenku olin ees junaa vaihtanu, nii olin vähän että ööööhhh.... Nojoo, kakstuntisen junamatkan sai hyvin kulumaan yrittämällä saada kännykän akkua loppumaan näppäimiä räpläämällä. Siri kumminkin toimi(Siri on siis iPhonessa se jutska jolle voi puhua ja sitten se tekee mitä pyydät. Tarvitsee toimiakseen kumminkin internet-yhteyden, jota ei junasta löytynyt) sen verran että ainaku puhuin sille se ilmotti ettei löydä yhteyttä. Huomasin kuitenkin, että tällä tavoin akku kuluu nopeammin, joten viihdytin kanssamatkustajia antamalla puhelimelleni mitä älykkäämpiä käskyjä!
Akku ei kumminka loppunu, nii sitteku olin Westwoodissa vuoden odotellu nii lähin käveleen kohti Starbucksia jossa yleensä mun kännykkä yhdistyy nettiin itekseen. Kuten kävi nytkin, ja pystyin pyytään Siriä soittaan tytöille. Sitte ne jo löysikin mut ja olin onnellisesti autossa miljoonien laukkujeni kanssa:) Käytiin vielä illallisella meidän vakkari dinerissa(Northvaleeee<3) ja sitte päästiin koteihimme tuutimaan. Mun kämpillä ei ollu ketään kotona koko viikonloppuna, nii sain ihan rennosti chillailla vaan! Torstaina mentiin sitte tyttöjen kaa cityyn juhlistaan 4th of July eli jenkkilän itsenäisyyspäivää. Alotettiin piknikillä Central Parkissa ja jatkettiin Hudsonille ilotulitusta kattomaan. No siinä rannalla oli tietty komeet ruuhkat, ja just ku oltiin jonossa edetty sen verta että oltain porteista päästy sisään nii ne bongas meidän juhlajuomat ja käännytti takasi. Hitto. No siinä vieressä oli joku tekonurmikenttä, joka oli ilmeisesti tarkotettu vaan senioreille ja invalideille ja niiden perheille. Mentiin sitten luonnollisesti lirkuttelemaan niille porttia vartioiville poliiseille, ja eiköhän se yks sitten luvannu päästää meidät kohta sisään. Hetken päästä se vilkutteli meillä jo taskulamppuaan ja sitteku yks niistä kovanaamasista pollareista kysy että ''miten voin auttaa neitejä'' niin tää kiva setä sano että ''they're with me, they're good.'' Sitte nätisti kipitettii sinne kentälle tapaamaan meidän kuvitteellista isoisoenoa...::) Ja siellä ei ollu ruuhkasta eikä ryysiksestä tietookaan!! Ilotulituskin oli ihan komee. Siitä sitte jatkettiin vielä Janen kaa ainoina aikuisina pikku baarikierroksen kautta kotio nukkumaan.(Oikeesti menin kyllä Joeyn kotio, ku mun vika bussi oli ajat sitte menny mutta se oli ookoo, ku ei sen hostit nähny mua ja ku sen isoäiti tuli aamulla moikkaan nii piilouduin siks aikaa vessaan.)
Perjantaina en muista mitä tein... Eiku joo me mentiin Joeyn kaa Janen tykö ottaan arskaa ku oli joku 33 astetta ja liian kuuma tehä mitää muuta. No käytii me kaupassa ja laitettii jätskibaari pystyyn. Illemmalla mentiin Garden Staten ostarille(pyh mikä miniostari, ku on tottunu Jenkkilän 11. suurimpaan köhköh) hengaileen ja sen jälkeen suhattiin vielä meidän vakkarilemppari sushipaikkaan illalliselle. nomnomnom!!!
Lauantaina hengasin vissii Joeyn kaa MUN ostarilla, käytiin leffassa kattomassa WHite House down(suosittelen!! Channing....) ja illalla mentii poikkeen Palisades Fairilla, joka oli siis just sellanen leffoista tuttu huvipuistotyyppinen pikku markkina-alue maailmanpyörineen ja ruokakojuineen ja välkkyvine valoineen.. Uskaltauduttiin vielä kaikista hurjimman näköseen laitteeseenki ja oltiin varmoja että kuollaan::D Ei kuoltu. Hienoo oli:) Sunnuntaina Joey tuli hakeen mua ja ku ei keksitty muutakaan nii päätettiin lähtee cityyn. Keskuspuistossa hengailua, vähän shoppailua, ympäriinsä kävelyä, järjetöntä hikoilua miljoonan asteen auringossa ja lopuks vielä illallinen. Kun pääsin kotiin, niin mut jotenki ylipuhuttiin hakeen noi teinit kotiin ympäri kyliä... No, ei se juuri haitannu ja vaikka sainki kuskata Ryanin kaikki kaverit kotii nii hauskaa se vaan oli. Ja R kyseli että oliks mun sitä ikävä ku ei olla kokonaiseen neljään päivään nähty:DD Sitte se myös kehuskeli jollain oluenjuontisaavutuksillaan ja heitteli että se aikoo vielä joskus näyttää mulle ja että meijän pitää järjestää yhteiset partyt joskus::DD Kerroin kyllä, että ei kannata alkaa suomalaisen kanssa kilpailla ainakaa oluenjuonnissa...::P
Juu. Tänään ollaan oltu teinien kaa kotona ja huomenna ne menee takas biitsille. Ilmeisesti mää jään tänne vielä laittaan paikkoja kuntoon ja pesee pyykkiä, nii että meen sitte junalla keskiviikkoiltana. Höhöö.
Nonni, nyt alkaa niskat puutua nii lopettelen taas. Kuvia olisin kauheesti halunnu laittaa, mutta no can do:/ Stalkakkaa Facebookista!
Howdy!:)
xoxo Saara
torstai 18. huhtikuuta 2013
Moikkelis koikkelis!
Ja sori ny taas mun blogilla ei varmaan oo yhtään lukijaa enää ku ei kukaan jaksa käydä tarkistamassa että oonko vieläkää kirjottanu...:PP
Vaikka aika samoilla kaavoilla mennään edelleen, mitä nyt Elli ja Marjo kävi piristämässä mun työntäyteistä arkeeni kahen viikon ajan ja ei oo kyllä vähään aikaan ollu niin hauskaa ku tyttöjen kanssa oli!:DD Että tänk juu vaan muchos machos vielä kerran <3 Hirrrrveen kiva olis laittaa kauheesti kaikkia kuvia tyttöjen vierailusta, mutta enpä vieläkään saa lisättyä kuvia tänne .... buuu! (Lisäks mun kaikki kuvat taitaa olla puhelimessa vieläki..) Mutta esimerkiks Instagramissa mua voi seurata, ja oikeanlaisia älypuhelimia omistamattomat henkilöt voivat kurkata kuvia tästä linkistä. :)
Suurimmaks osaks kuitenki otettiin tyttöjen kaa vaan ihan chillisti,
makoiltiin mun sängyllä,
vierailtiin toimistossa(älä kysy),
tuuletettiin:D,
syötiin karkkia,
syötiin suklaata,
syötiin hyvää pehmeää suklaakakkua,
juotiin pullotolkulla vettä(nyt joku tulee ja tekee näiden hanavedestä juotavan makusta KIITOS),
välillä tehtiin jotain kotihommia(kuka enemmän, kuka vähemmän;)) ,
puhuttiin rutkasti SUOMEA<3,
otettiin tyhmiä ja viisaita kuvia,
hengailtiin ostarilla,
ruokailtiin dinereissa sun muissa must-ruokaloissa,
tavattiin kavereita,
explorattiin New York Cityä,
pelattiin Temple Runia,
kuunneltiin musaa,
Facebookattiin,
lisättiin hienoja kuvia Instagramiin,
käytiin klubeilla,
tilattiin takseja,
ärsyynnyttiin ja rakastuttiin toisiimme vuoronperään,
syötiin baageleita,
skypetettiin Joonan kaa :DD,
käveltiin,
nukuttiin,
juotiin maailman parasta olutta BUDWEISERIA,
tehtiin IRMOJA,
syötiin lisää suomi- ja jenkkimäysää,
hengailtiin Cookie-koiran kaa,
naurettiin toistemme laadukkaille jutuille
sekä moniamonia muita juttuja, joita en vaan just nyt muista:DD
Kaikki mun suomikarkit on jo lähes mennyttä....:(( Iso kiitos muuten kaikille, jotka muisti mua tuliaisilla! <3 Olenki kaiken jo melkeenpä ahminu, että ihan tarpeeseen näemmä tuli!:D
Kohtapuoleen mää tästä lähenki hakemaan tota tytärtä reeneistä ja käyn ostaa pesuainetta. Jee. Heippodei ja ens kertaan! Älkää luopuko toivosta!:D
xoxo Saara
Vaikka aika samoilla kaavoilla mennään edelleen, mitä nyt Elli ja Marjo kävi piristämässä mun työntäyteistä arkeeni kahen viikon ajan ja ei oo kyllä vähään aikaan ollu niin hauskaa ku tyttöjen kanssa oli!:DD Että tänk juu vaan muchos machos vielä kerran <3 Hirrrrveen kiva olis laittaa kauheesti kaikkia kuvia tyttöjen vierailusta, mutta enpä vieläkään saa lisättyä kuvia tänne .... buuu! (Lisäks mun kaikki kuvat taitaa olla puhelimessa vieläki..) Mutta esimerkiks Instagramissa mua voi seurata, ja oikeanlaisia älypuhelimia omistamattomat henkilöt voivat kurkata kuvia tästä linkistä. :)
Suurimmaks osaks kuitenki otettiin tyttöjen kaa vaan ihan chillisti,
makoiltiin mun sängyllä,
vierailtiin toimistossa(älä kysy),
tuuletettiin:D,
syötiin karkkia,
syötiin suklaata,
syötiin hyvää pehmeää suklaakakkua,
juotiin pullotolkulla vettä(nyt joku tulee ja tekee näiden hanavedestä juotavan makusta KIITOS),
välillä tehtiin jotain kotihommia(kuka enemmän, kuka vähemmän;)) ,
puhuttiin rutkasti SUOMEA<3,
otettiin tyhmiä ja viisaita kuvia,
hengailtiin ostarilla,
ruokailtiin dinereissa sun muissa must-ruokaloissa,
tavattiin kavereita,
explorattiin New York Cityä,
pelattiin Temple Runia,
kuunneltiin musaa,
Facebookattiin,
lisättiin hienoja kuvia Instagramiin,
käytiin klubeilla,
tilattiin takseja,
ärsyynnyttiin ja rakastuttiin toisiimme vuoronperään,
syötiin baageleita,
skypetettiin Joonan kaa :DD,
käveltiin,
nukuttiin,
juotiin maailman parasta olutta BUDWEISERIA,
tehtiin IRMOJA,
syötiin lisää suomi- ja jenkkimäysää,
hengailtiin Cookie-koiran kaa,
naurettiin toistemme laadukkaille jutuille
sekä moniamonia muita juttuja, joita en vaan just nyt muista:DD
Kaikki mun suomikarkit on jo lähes mennyttä....:(( Iso kiitos muuten kaikille, jotka muisti mua tuliaisilla! <3 Olenki kaiken jo melkeenpä ahminu, että ihan tarpeeseen näemmä tuli!:D
Kohtapuoleen mää tästä lähenki hakemaan tota tytärtä reeneistä ja käyn ostaa pesuainetta. Jee. Heippodei ja ens kertaan! Älkää luopuko toivosta!:D
xoxo Saara
perjantai 15. maaliskuuta 2013
Peanut butter milkshake
No Johan nyt on markkinat! Innostuin oikein toisenki postauksen tässä kuussa tekemään::)
Vaikka mitään ei oo edelleenkää tapahtunu. Kuulostaapa tosi mielenkiintoselta varmaan tää mun elämäni täälä ku jokanen tekstikappale alkaa sanoilla ''mitään ei oo tapahtunu.'' :DD Mutta vaikka tää arki onki vähän tylsää, niin kyllä joka päivään aina silti jotain härdelliä mahtuu se on saletti:PP Ja mikäli sielä joku on huolissaan mun viihtyvyydestä, niin voin kertoo että emmää täältä ihan heti kotiin tulisi;)
Vaikka seittemän kukautta ei mikään älytön aika ookaan, nii silti luulis että olis tässä ajassa jotenki jo kerenny tajuaan mihin sitä oikeesti tuli lähdettyä. Mutta hassua kyllä, välillä edelleenki tulee niitä hetkiä, kun huomaa, että ei hitto, täälä mää oikeesti oon haavettani toteuttamassa. Tyyliin yhtä kaveria lukuunottamatta varmaan kukaan, itseni mukaanlukien, ei lopulta(kaiken sen monen vuoden jahkaamisen ansiosta varmaan....) uskonu että koskaan oikeesti saisin lähdettyä. Minä, Suomen aikaansaamattomin ihminen:D Mutta ny on ainakin yks elämän unelma saatu täytäntöön. Ja sitä se oikeesti oliki, iso unelma, vaikka kuinka kökköltä sillon tällön joku päivä tuntuuki nii unelmaahan täälä ollaan elämässä, ei siitä mihinkä pääse.:) Vaikka nyt menis loput viis kuukautta ihan penkin alle, nii hetkeekään en varmana tuu katumaan että tänne lähdin.
No, tästä avaudun varmaan lisää. Viimeistään siinä vaiheessa ku laitan hakupapereita Harvardiin. Mutjuu. Vihdoin perjantai btw! No okei tääki viikko meni taas jotenki ihan supernopeeta, vaikken mitää ihmeellistä tehnykää. Salilla käytiin hengailemassa Leon kaa tänää ja sitte oonki vaan siivonnu. Mut seki on ihan ookoo ku voi samalla kuunnella musiikkia ja ehkä ihan hitusen facettaa ja no skypeki on iha hyödylline varsinki pyykkejä viikatessa tai kanaa nuijiessa(terkut Villelle::))! Tulee myös kivasti lisäjännitystä elämään ku odottaa että koska joku paukkaa kotio just sillon ku raahaan rakasta läppäriäni, sen johtoja, vessanpesuaineita ja imuria kaikkia samaan aikaan pitkin kämppää..:)
Mutta siis en oikeesti voi tajuu että oon ollu täälä jo seittemän kuukautta! 7!!! Tosa päivänä yhtenä ku olin taas kuskaamasa nii R siinä jotai mainitsi että ''säähä alat jo tuntee huudeja'' ja vastasin että no puolen vuoden harjottelulla... nii se oli ihan äimänä että ''puol vuotta??? Puol vuotta jo?'' Mut niinpä... time flies! Eilenki ku ostin uuden pesuaineen ja otin erivärisen pönkän ku viimeks ja sitte pesin pyykkiä sillä aineella ni se tuoksu toi mieleen kaikkia hassuja muistoja menneiltä ajoilta... Meillä siis oli sitä samaa saippuaa täälä joku viis kk sitte..:DD
Tää on nyt hirveen helppolukusta tää mun teksti, punanen lanka hoi! Nojoo. Emmä nyt oikeen mitään tähän keksi enää.. Paitti että huomena pitäis olla kivaa tiedossa, I'll keep u posted!;)
PS. Ku nää ny on vähän tällasia turhanpäiväsiä kirjotuksia, nii SAATTE YSTÄVÄT RAKKAAT KOMMENTOIDA ja kertoo vaiks että mistä te haluutte että tarinoin? Höhöö Moikka!
xx Saara
Vaikka mitään ei oo edelleenkää tapahtunu. Kuulostaapa tosi mielenkiintoselta varmaan tää mun elämäni täälä ku jokanen tekstikappale alkaa sanoilla ''mitään ei oo tapahtunu.'' :DD Mutta vaikka tää arki onki vähän tylsää, niin kyllä joka päivään aina silti jotain härdelliä mahtuu se on saletti:PP Ja mikäli sielä joku on huolissaan mun viihtyvyydestä, niin voin kertoo että emmää täältä ihan heti kotiin tulisi;)
Vaikka seittemän kukautta ei mikään älytön aika ookaan, nii silti luulis että olis tässä ajassa jotenki jo kerenny tajuaan mihin sitä oikeesti tuli lähdettyä. Mutta hassua kyllä, välillä edelleenki tulee niitä hetkiä, kun huomaa, että ei hitto, täälä mää oikeesti oon haavettani toteuttamassa. Tyyliin yhtä kaveria lukuunottamatta varmaan kukaan, itseni mukaanlukien, ei lopulta(kaiken sen monen vuoden jahkaamisen ansiosta varmaan....) uskonu että koskaan oikeesti saisin lähdettyä. Minä, Suomen aikaansaamattomin ihminen:D Mutta ny on ainakin yks elämän unelma saatu täytäntöön. Ja sitä se oikeesti oliki, iso unelma, vaikka kuinka kökköltä sillon tällön joku päivä tuntuuki nii unelmaahan täälä ollaan elämässä, ei siitä mihinkä pääse.:) Vaikka nyt menis loput viis kuukautta ihan penkin alle, nii hetkeekään en varmana tuu katumaan että tänne lähdin.
No, tästä avaudun varmaan lisää. Viimeistään siinä vaiheessa ku laitan hakupapereita Harvardiin. Mutjuu. Vihdoin perjantai btw! No okei tääki viikko meni taas jotenki ihan supernopeeta, vaikken mitää ihmeellistä tehnykää. Salilla käytiin hengailemassa Leon kaa tänää ja sitte oonki vaan siivonnu. Mut seki on ihan ookoo ku voi samalla kuunnella musiikkia ja ehkä ihan hitusen facettaa ja no skypeki on iha hyödylline varsinki pyykkejä viikatessa tai kanaa nuijiessa(terkut Villelle::))! Tulee myös kivasti lisäjännitystä elämään ku odottaa että koska joku paukkaa kotio just sillon ku raahaan rakasta läppäriäni, sen johtoja, vessanpesuaineita ja imuria kaikkia samaan aikaan pitkin kämppää..:)
Mutta siis en oikeesti voi tajuu että oon ollu täälä jo seittemän kuukautta! 7!!! Tosa päivänä yhtenä ku olin taas kuskaamasa nii R siinä jotai mainitsi että ''säähä alat jo tuntee huudeja'' ja vastasin että no puolen vuoden harjottelulla... nii se oli ihan äimänä että ''puol vuotta??? Puol vuotta jo?'' Mut niinpä... time flies! Eilenki ku ostin uuden pesuaineen ja otin erivärisen pönkän ku viimeks ja sitte pesin pyykkiä sillä aineella ni se tuoksu toi mieleen kaikkia hassuja muistoja menneiltä ajoilta... Meillä siis oli sitä samaa saippuaa täälä joku viis kk sitte..:DD
Tää on nyt hirveen helppolukusta tää mun teksti, punanen lanka hoi! Nojoo. Emmä nyt oikeen mitään tähän keksi enää.. Paitti että huomena pitäis olla kivaa tiedossa, I'll keep u posted!;)
PS. Ku nää ny on vähän tällasia turhanpäiväsiä kirjotuksia, nii SAATTE YSTÄVÄT RAKKAAT KOMMENTOIDA ja kertoo vaiks että mistä te haluutte että tarinoin? Höhöö Moikka!
xx Saara
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Aloha!
Tervepä terve täältä lätäkön takaa. Täti-ihmisetkin siellä pyyhkikööt kyyneleensä, sillä I'm back!;)
Vaikka ei mulla kyllä mitään asiaa ollu. Aika samalla kaavalla täälä mennään päivästä toiseen, siivoomista, pyykkäystä, lisää siivousta ja pyykkäystä, kokkaamista ja rutkasti kuskaamista. Niistä on Saaran aupparipäivät tehty!:) Jotain pikku muutoksia on kumminki ollu, ja niiden johdosta mulla on alkanu oleen viikonloppusinki duunia. BUU! Seki aina vaihtelee, joskus joudun olee töissä sekä pe- että la-illat, joskus koko hiton viikonlopun(harvemmi) ja joskus vaa yhen illan tai pari tuntia päivällä. Riippuu aina vähän, mutta ku vanhemmat haluaa hippailla viikonloppusin nii se tarkottaa koti-iltaa au pairille!::P No, yks lakisääteinen vkl kuussa mulla on kumminki täysin vapaa, että ei tässä nyt ihan epätoivoon kuolla. Vielä. Höhö
Mitään sen kummallisempaa ei oo tullu tehtyä, aika rutiinilla käydään arkisin kavereitten kanssa salilla, dinerissa, ostarilla... Millon missäki, sillon ku on muutama tunti aikaa. Edellisviikonloppuna otettii Johannan kaa spontaani reissu Nykiin, ilman mitään suunnitelmia vietettii sateinen lauantai kävellen ympäri downtownia, vähä shoppailemalla. syömällä ja Madame Tussaudin vahakabinessa ja mitäs muuta. Rentoo oli! Viime vkl lähes yhtä spontaanisti lähettiin Iriksen kans Nykin yöelämään. Siinä sitä olikin sitte seikkailua kerrakseen, rakkaiden sukulaisteni mielenrauhan säilyttämiseksi jätettäköön sitä reisua sen tarkemmin kuvailematta, mutta kivaa kieltämättä oli ja vaikka tapaanki sanoo että mielummin käyn vähä pienemmissä paikoissa ku nykin klubeilla, nii kyllä tarvii kohta päästä taas uudestaan:P
Tuleva vkl taitaaki vissiin olla St. Paddy's day, mulla vaan tietty töitä joko pe tai la tai molempina... Huoh. Mutta oon alkanu tykkään mun host-äiskästä enemmän, ku se ainaki yrittää sumplia niin että mulla olis kans viikonloppusin ainaki jonku verran vapaata.*koputtaa puuta* Muutenki se on tällai livenä tosi kiva.
Ei mulla nyt oikeesti oo ees mitään ihmeellistä kerrottavaa. No eilen kävi cable guy asentamassa uudet boxit telkkareihi ja sitte jotain small talkia se alko siinä mulle viritellä ja sitte ku kuuli että oon suomesta nii ''oo niin määki!'' ja siis sen isoäiti tai joku on suomenruotsalaine tms...:DD Mutta siinä rupateltii ja sitte myöhemmin illalla ku se koputti mun huoneen oveen ja tuli asentaan mulle boxia nii taas juteltiin(no se jutteli) ummet ja lammet..:DD Hauska mies. Hauskaa on myös se, että nää täälä kerta toisensa jälkeen olettaa että mää oon kans mun hostien lapsi, vaikka oon jo kerenny suuniki avata ja paljastaa aksentilla etten tasan oo paikallisia::D
Ja ei hitto muute, tänään oli kiva kans ku mun host-iskän auto ei oo rekisterissä tai jtn ja sen oli polliisit pysäyttäny ja hinauttanu sen auton veke::D Ne ei ollu antanu sen ottaa ees läppäriä tai muita kamoja sieltä, vei vaa suoraa poliisiasemalle...:DD Nii au pairihan sitä sieltä lähti reippaana noutamaan! Siinä sitte ajeltii host-iskän kaa edestakasi ja se kiros ne poliisisedät niin alimpaan kadotukseen ku vaan osas:PP Siinä olis jo herkemmällä korvat alkanee kuulkaa punottaa! Nojoo, ei me sitä autoo tänään kumminka saatu ja ny saadaan sumplia sitte kahella autolla.. Voi luoja.
Juuja voi vitja, tänään täälä kävi jotain tyyppejä kattomassa tätä taloo ja sitte ne tunki tietty munki huoneeseen ja enhä mää tälle mitään imuria oo kuukausiin näyttäny ja ihan hirvee läävä, hävetti oikeesti niiiiin paljon!!!:DD
Nii eihän mulla sitä asiaa ollu... :DD Kuvia ny ette saa, sorge large, mutta Facebookissa ne taitaa oleellisimmat olla kumminki.
Kastellaa!::)
xx Saara
Vaikka ei mulla kyllä mitään asiaa ollu. Aika samalla kaavalla täälä mennään päivästä toiseen, siivoomista, pyykkäystä, lisää siivousta ja pyykkäystä, kokkaamista ja rutkasti kuskaamista. Niistä on Saaran aupparipäivät tehty!:) Jotain pikku muutoksia on kumminki ollu, ja niiden johdosta mulla on alkanu oleen viikonloppusinki duunia. BUU! Seki aina vaihtelee, joskus joudun olee töissä sekä pe- että la-illat, joskus koko hiton viikonlopun(harvemmi) ja joskus vaa yhen illan tai pari tuntia päivällä. Riippuu aina vähän, mutta ku vanhemmat haluaa hippailla viikonloppusin nii se tarkottaa koti-iltaa au pairille!::P No, yks lakisääteinen vkl kuussa mulla on kumminki täysin vapaa, että ei tässä nyt ihan epätoivoon kuolla. Vielä. Höhö
Mitään sen kummallisempaa ei oo tullu tehtyä, aika rutiinilla käydään arkisin kavereitten kanssa salilla, dinerissa, ostarilla... Millon missäki, sillon ku on muutama tunti aikaa. Edellisviikonloppuna otettii Johannan kaa spontaani reissu Nykiin, ilman mitään suunnitelmia vietettii sateinen lauantai kävellen ympäri downtownia, vähä shoppailemalla. syömällä ja Madame Tussaudin vahakabinessa ja mitäs muuta. Rentoo oli! Viime vkl lähes yhtä spontaanisti lähettiin Iriksen kans Nykin yöelämään. Siinä sitä olikin sitte seikkailua kerrakseen, rakkaiden sukulaisteni mielenrauhan säilyttämiseksi jätettäköön sitä reisua sen tarkemmin kuvailematta, mutta kivaa kieltämättä oli ja vaikka tapaanki sanoo että mielummin käyn vähä pienemmissä paikoissa ku nykin klubeilla, nii kyllä tarvii kohta päästä taas uudestaan:P
Tuleva vkl taitaaki vissiin olla St. Paddy's day, mulla vaan tietty töitä joko pe tai la tai molempina... Huoh. Mutta oon alkanu tykkään mun host-äiskästä enemmän, ku se ainaki yrittää sumplia niin että mulla olis kans viikonloppusin ainaki jonku verran vapaata.*koputtaa puuta* Muutenki se on tällai livenä tosi kiva.
Ei mulla nyt oikeesti oo ees mitään ihmeellistä kerrottavaa. No eilen kävi cable guy asentamassa uudet boxit telkkareihi ja sitte jotain small talkia se alko siinä mulle viritellä ja sitte ku kuuli että oon suomesta nii ''oo niin määki!'' ja siis sen isoäiti tai joku on suomenruotsalaine tms...:DD Mutta siinä rupateltii ja sitte myöhemmin illalla ku se koputti mun huoneen oveen ja tuli asentaan mulle boxia nii taas juteltiin(no se jutteli) ummet ja lammet..:DD Hauska mies. Hauskaa on myös se, että nää täälä kerta toisensa jälkeen olettaa että mää oon kans mun hostien lapsi, vaikka oon jo kerenny suuniki avata ja paljastaa aksentilla etten tasan oo paikallisia::D
Ja ei hitto muute, tänään oli kiva kans ku mun host-iskän auto ei oo rekisterissä tai jtn ja sen oli polliisit pysäyttäny ja hinauttanu sen auton veke::D Ne ei ollu antanu sen ottaa ees läppäriä tai muita kamoja sieltä, vei vaa suoraa poliisiasemalle...:DD Nii au pairihan sitä sieltä lähti reippaana noutamaan! Siinä sitte ajeltii host-iskän kaa edestakasi ja se kiros ne poliisisedät niin alimpaan kadotukseen ku vaan osas:PP Siinä olis jo herkemmällä korvat alkanee kuulkaa punottaa! Nojoo, ei me sitä autoo tänään kumminka saatu ja ny saadaan sumplia sitte kahella autolla.. Voi luoja.
Juuja voi vitja, tänään täälä kävi jotain tyyppejä kattomassa tätä taloo ja sitte ne tunki tietty munki huoneeseen ja enhä mää tälle mitään imuria oo kuukausiin näyttäny ja ihan hirvee läävä, hävetti oikeesti niiiiin paljon!!!:DD
Nii eihän mulla sitä asiaa ollu... :DD Kuvia ny ette saa, sorge large, mutta Facebookissa ne taitaa oleellisimmat olla kumminki.
Kastellaa!::)
xx Saara
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)