Party Rock!

Kaikki alkoi eräänä kauniina päivänä Dataluolan hämyssä, kun Saara rakastui jääkiekkotähteen ja päätti, että New Jerseystä löytyy onni. Tässä sitä ny ollaan viiden vuoden jälkeen, onko joku joskus väittäny että I never finish what I once started! ;DD

No Anssia ei oo sattuneista syystä näkyny eikä Johnnyäkää vielä, mutta nou hätä. Reissu alko ainakin lupaavasti, business-luokassa lentäessä:DD Huonompi väki nautiskeli kämäsiä sämpylöitään ja me tärkeet saatiin oikein menusta valita..;) Muutenki meni mukavasti, vaikka Reykjavik-NYC -lennolla vieressäni istunut söppänä ruotsalaispoika tahto koko ajan lainata kynääni. Hohhoijaa, miten läpinäkyvää...

Loppulennolla nälkä ja suunnaton väsymys combinoituivat nätiksi päänsäryksi enkä jaksanu enempää leffojakaan katella(saan vähä leijua), mutta kun alapuolella alkoi siintää unelmieni kaupunki unelmieni maassa niin jotenki kummasti kaikki ikävät tuntemukset unohtu:)) Mystistä, kuten ystävämme Anja would say.

                                       

Hello New York!

JFK:lle saapuessa meiltä meinas Sonjan kanssa usko loppua, ku jonot oli kilsan mittaset ja kaikki kaavakkeetki vähä sinnepäin täytetty, mutta onneks meitä vastassa olevan äijän iloisen pirteä olemus(NOT) sai meijätkin virkistymään:)) Viimeistään siinä vaiheesa, kun se soitti meille kuskin joka ilmotti, että sorry girls, I can't take you anywhere ennen ku tää yks myöhästyneen lennon tyttö ilmaantuu. No hän ajoi meidät sitte pois kentältä johonki parkkikselle, missä oli McDonalds ja joku pikku marketti, ja kysy jos halutaan mennä syömään tai vessaan tms. ja koska oltiin heitetty jo toiveet ehtiä illalliselle Au pair kouluun nii päätettiin poiketa. Mikä oliskaan loistavampi tapa alottaa jenkkikiertue ku mäkki! :D No hienosti me sitten erotuttiinki joukosta, koko alueella ei näkyny ainootakaan valkoihosta meijän lisäks :DD Kun oltiin sieltä selvitty ilman luodin raapasuakaan(tosin melkeen meinas tulla jännät housuun Sonjan lohkastua vahingossa jotain nigga-läppää) niin oli aika kuningasolo: me selvitää mistä vaa! :DD

                                  

Pimp my ride if u can!

                                 

Orly??

Sen jälkee mentiinki sitte kiertelee terminaaleja kun odotettiin sitä tyttöä.. Vihdoin se saapui ja päästiin jatkamaan matkaa. Mutta ei kahta ilman kolmatta eikä kolmee ilman neljättä: kuski sai koululta tiedon, että joku italialainen tyttö oli lähteny kentältä tuntemattomien matkaan ja että meidän täytyy hakea seki jostain päin keskustaa:D joku Broadway se tais olla se katu, en tiä, never heard... No, ei muuta ku matkaan ja siinä vaiheessa jo alko vähän ärsyttää, että nukkuunki olis kiva päästä. No mun kohdalla ärsytys vaihtu aika nopeesti puhtaaks innostukseks kun päästiin pois terminaalista(vaikka seki oli maailman coolein!). Mietipä omalle kohalles: mielettömällä autolla keskiyön hämärässä keskellä New Yorkin valoja. Sori kaverit, mutta sillä hetkellä kun radiosta pamahti soimaan Party Rock Anthem, tein päätöksen Nykiin jäämisestä 4good. ::)

Kahen aikaan saavuttiin koululle, ja vaikka cafeteriassa olis ollu kai pizzaa tarjolla, tyydyttiin nappaamaan avaimet kouraan ja suunnattiin kohti huoneita. Tää koulu on siis St. John's Universityn kampuksella Long Islandilla ja nää tilukset ja rakennukset on ihan mielettömän näkösiä, varsinki illalla ku suihkulähde ja muut on valaistu! Sisältä ei niin fantastista, mutta iha sama:D Saniteettitilat ovat suht epämiellyittävät ja patjani natisee ja yöllä on sikakuuma enkä saa nukuttua ja sirkkojen ääni(Sirkka tule jo esiin sieltä, I know you followed me here!) soi vieläkin korvissa mutta ne taitaaki olla mun murheista suurimmat. :P Taino vähän hitsaa kun monet sai isäntäperheiltää jotai lähetyksiä mm. ilmaset NYC-tourit ja Top of the Rockit ja minä en mitään.. Mun host-perhe ei oo ees tavannu mua ja ne vihaa mua already! :DD Mut en olis mitään rumaa lippistä halunnukaa. ;)

Täällä on luokat/ryhmät ja kämppikset jaettu osavaltioittain, joten ei Sonjan kanssa päästy valitettavasti samaan huoneeseen. Mun kanssa huoneen jakaa yks puolalainen ja yks saksalainen tyttö, jotka on onneks tosi kivoja ja tän saksalaisen Johannan kanssa ollaanki oltu kun paita ja peppu :)) ''Oppitunteja'' meillä on ollu aika tiuhaan tahtiin, tänäänki päivä oli 8-18:30 intensiivistä luokassa istumista:PP Ruoka on ollu onneks ihan hyvää ja just niin epäterveellistä kun voi odottaakin :D Varsinki värilliset murot aiheutti tunnekuohuja:DD Tässä on lähellä myös tollanen paikallinen S-market jossa käytiin tänää Johannan kanssa, ja melkeen meinas itku tulla kun kaikki oli jotenki niiiiin amerikkalaista:DD Muutenki tuntuu siltä kun olis jatkuvasti keskellä elokuvaa! :D

                                     

Mun kämppä

                                     

Päärakennus päivänvalossa

                                  

Takapihalta

 Huomenna edessä vielä pitempi päivä ja jengi alkaa jo pikkuhiljaa haihtua tästä aulasta huoneisiin, vieressä istuva tyttökin itkee Skypessä joten taidan hienotunteisesti itsekin siirtyä meluisan patjani huomaan:)

                               

Minä ja Johanna:)

Joka toinen lauseeni täällä on ''This is SOOOO amazing, I can't believe this is happening!!!'' En voi vieläkään uskoo että oon täällä!! Mieletöntä!!!!!!!! Kiitos kaikki te rakkaat, joitten ansiosta oon tähän päässyt! Miss u guys,

<3Saara

Ps. Huomenna lisään tähän postaukseen kuvia, jos vaan ehdin::) jos kinosti::)
Pps. Oon varma että näin tänään puuman!! Johannan mielestä oon vainoharhanen.